Nyt ollaan oltu yhdessä oikein kunnolla. Ennen joulua olin siis vkonlopun Miehen luona, vietimme normaali arkea. Ajoin sinne jo perjantaina. Ajomatka on kyllä melko raskas, varsinkin viimeinen 100 km - toivottavasti ei tule vaikuttamaan meidän yhdessäoloon ajan kanssa. Lauantaina uimahallia, kuntosali, lenkkeilyä, ruoan laittoa ja ilta saunomista ja telkan katselua. Ja rakastelua. Siitä tykkään!

Jouluaaton aattona hän tuli mun luokseni ja lähti vasta tiistai-aamuna. Oli todella ihana joulu. Yhdessäoloa mun perheen kanssa, lenkkeilyä ja syömistä ja pelaamista lautapeleillä. Tiistaiaamuna hän oli ennen lähtöään vielä tiskannut ja petannut petin! Maanantai-iltana hän sanoi sängyssä että eivät nuoremmatkaan ihmiset rakastele näin paljon kuin me. Johon totesin että pidän seksistä. Niin hänkin mutta kaikki eivät pidä seksistä, näin hän vastasi. Onkohan hänellä ollut sellaisiakin naisia jotka eivät pidä seksistä - tiedän että heitäkin on. Itse en voisi elää seksittömässä suhteessa, seksi kuuluu parisuhteeseen ja rakkauteen olennaisena osana.

Jouluna mua häiritsi kovasti se että mietin kuinka kauan meidän suhde kestää, olinko vaistoavinani itsessäni jotakin sellaista. Kyllähän Miehessä on sellaisia piirteitä mistä en pidä, yksi on turvapaikanhakijavastaisuus mutta olen sanonut että en halua niistä puhua koska olen suvaitsevainen ja sitten tulee sota. Lisäksi hän jaakaa joistakin asioista turhaan kun itse olen semmoinen toiminnan nainen, se mitä päätän, se tapahtuu samantien eikä sitä tarvitse enää jahkailla.

Toivottavasti en "kyllästy" häneen tai hänestä ei nouse esiin asioita joista en pääse ylitse. Kun on kuitenkin ns. kunnon Mies. Tiistai-aamuna hän jäi nukkumaan kun lähdin töihin, kävin antamassa vielä lähtösuukon hänelle jolloin hän sanoi että rakastaa minua.

Uutta vuotta menen jälleen hänen luokseen viettämään. Rauhallinen viikonloppu tulossa, häntä eikä minuakaan kiinnosta juhliminen ja sitäpaitsi mun toinen koirani pelkää ilotulitusta joten sisällä tulee oltua.