Aivan upea reissu oli kyllä! Munhan oli varalta pyydettävä kottia pari sataa mutta tarkkana kun olin rahojeni kanssa, jäi ihan mukavasti elämiseenkin rahaa. Pientä takapakkia tuli tietysti - auto alkoi temppuileen .... Nyt ihan oikeasti mulla alkaa kohta pinna palaa ton rahanmenon kanssa. Onneks saatiin tyttäreltä auto lainaks et päästiin satamaan. Ja Mies osti tankin täyteen.

Reissu oli siis aivan upea, meillä oli hotellihuone ylimmässä kerroksessa! Ja huoneessa odotti punkkupullo sekä suklaata! Oli kyllä oikea rakkausloma. Syötiin hyvin, käveltiin ihan hirveästi kun ilmat oli tosi upeat. Ja rakasteltiin. Oli kivaa tosiaan.

Koirat olivat viihtyneet hoitolassa kovasti mutta olivat tietysti onnellisia kun haimme ne kotiin.

Jotenkin musta alkoi kuitenkin tuntua että rakastaako Mies minua ihan tosissaan. Välillä oli semmoisia kyllästymisen merkkejä. Ymmärrän kyllä jos Mies ei ole koskaan ollut ns. pitkäaikaisessa suhteessa, ei kihloissa saati asunut kenenkään kanssa että väliin voi tuntua rasittavalta kun toinen onkin siinä koko ajan eikä ole omaa rauhaa. Mun tarttee ottaa asia puheeksi. Toki hän sanoi kun lähti ajelemaan kotiinsa että ikävä on nyt jo. Ja olihan meillä muutama semmoinen hetkikin reissussa että minäkin jopa hermostuin miehen säätelyyn ja hitauteen. Ja myös se hatutti välillä et raahasin kaikkia kamoja ja otti ne vasta kun tokaisin että eikös näitä pidä miehen kanniskella. Pyyteli kyllä anteeksi. Mutta semmoista epähuomiossa tehtyä.

En tykkää alkaa epäillä häntä, silloin alan etäännyttää itseäni jättämisen pelosta.