Perjantaina pakkasin koirat taas autoon työpäivän jälkeen ja kohti Miestä. Mies olikin iltavuorossa joten lenkitin yksin koirat ja lämmitin saunan valmiiksi miehelle. Lauantaina vuorossa pitkä aamulenkki koirien kanssa, sitten kävellen salille ja pari tuntia salia ja kävellen takaisin. Mies meni pikkupäiväunille joten minä leivoin sitten kun ei väsyttänyt. Iltasella kävimme Miehen kaverin kanssa keilaamassa. Oli kyllä kiva ilta.

Vappuaattona päivällä kävelimme ja kävelimme ja iltaa istuimme kotona kahdestaan, saunoen ja syöden hyvin sekä viinilasillisten ääressä telkkaa katsoen. Pikkusen siinä iltasella itse juovuin ja kerroin sitten että olen lopettanut hänen vuokseen tupakanpolton. Oli kuulemma sen haistanut että olen polttanut. No, se on nyt lopetettu ja takana jo 3 vkoa savuttomuutta. Kerroin myös että pelkään että jossain vaiheessa en riitä hänelle enää. Mua jotenkin on alkanut tuo meidän ikäero rasittaan, onhan hän 8 vuotta nuorempi minua ja minä jo yli viidenkymmenen. Tosin olen kyllä hyvässä kunnossa ruumiillisestikin. Sen Mieskin sanoi että ei ole koskaan tavannut minun ikäistäni naista joka on tässä kunnossa. Mutta kun niitä ryppyjä alkaa väkisin olla, hiuksetkin harmaantua ja maan vetovoima vetää väkisin suupieliä alaspäin .....

Ei kyllä ollut yhtään kivaa lähteä vappupäivänä ajelemaan kotiin. Mä niin viihdyn hänen kanssaan ja koiratkin tykkää hirveästi. Kuulin kun hän halasi koiriani ja sanoi niille että en halua teitä koskaan menettää.

Mies on alkanut katsella talojen myynti-ilmoituksia, aina kun kävelemme jonkun asuntovälittäjän näyteikkunan ohitse, hän pyytää katsomaan myynnissä olevia. Siis kotipaikkakunnallaan. Haluaisin niin kovasti muuttaa hänen kanssaan asumaan mutta pakko jostakin saada työpaikka ensin sieltä. Valmis olen heti muuttamaan ja laittamaan oman taloni myyntiin täällä. No, mulla on kyll semmoinen työ että pystyn tekemään etätöitä joten ehkä se on mahdollisuus. Tarttee nyt katsella. Olen jotekin ihan täynnä tätä omaa työtäni, tehnyt tätä jo 30 vuotta eikä tässä ole enää mulle mitään haastetta. Olisi kiva tehdä jotakin muuta välillä. Tänä päivänä kun on niin kova tahti ja vaatimukset on kovat. Joskus tuntuu itsekin että en jaksa enää tässä oravanpyörässä. Jatkuva painostus tuloksesta ja jos jää alle budjetin niin ihan kun olisit ollut laiska vaikka kyse ei ole siitä.

En tiedä. laitoin kuitenkin mollin sivuille taas työpaikkavahdin jos onnistaisi. Mulla on kyllä ihmeellinen onni ollut aina silloin tällöin kun kyseessä on olleet isot ratkaisut. Uskon kohtaloon ja tässäkin asiassa jos on tarkoitettu että muutan Miehen luokse, työpaikka löytyy.